Vakuuttavaa viestintää – yhteiskuntatieteilijä ajattelee ja argumentoi

Posted on

Miten perustelisit asian, jolle ei ole oikeaa tai väärää vastausta? Osaisitko esittää vakuuttavia johtopäätöksiä teoriasi tueksi ja saada ideoillesi kannatusta, vaikka syvällä sisimmässäsi tietäisit, että mustavalkoisten totuuksien sijasta sinulla on käsissäsi vain kirjava joukko kysymyksiä, joiden vastauksista et itsekään ole varma?

Monimutkaiset kysymykset ja vielä haastavammat ratkaisuehdotukset ovat alallamme arkipäivää. Moni opiskelija tuskailee yksin tenttikirjojen parissa, ja vaikka lukupiirit ja ryhmätyöt tarjoavat mahdollisuuksia mielenkiintoisille keskusteluille, koulutuksemme valmistaa meitä harmittavan vähän tähän yhteiskuntatieteilijöille hyvin olennaiseen työelämätaitoon: argumentointiin.

Onneksi keskustelu- ja väittelytaitojaan voi harjoittaa koulumaailman ulkopuolellakin. Hyvän mahdollisuuden tähän tarjoaa järjestötoiminta, jonka parissa verbaalisia ja non-verbaalisia lahjojaan pääsee koettelemaan kokouksissa tai vaikka pikkujouluissa kuten me teimme.

Kutsuimme Koskikeskuksen kattosaunalla 29. marraskuuta järjestettyihin pikkujouluihimme tamperelaisen kansainvälisissä väittelykilpailuissa menestyneen väittely- ja argumentointivalmentajan Aira Rannan, joka on opintojensa ohella kouluttanut niin yrittäjiä, politiikkoja kuin merikapteeneitakin. Tarkoituksenamme oli oppia lisää keskustelutaitoja, joita voi hyödyntää, vaikka uusien jäsenten rekrytoimisessa, kuten puheenjohtajamme Antti Simi koulutuksen jälkeen osuvasti oivalsi.

Aira Ranta johdatteli pikkujoulukansan väittelytaitojen saloihin tuomalla esille keskeisiä ongelmakohtia sekä keskustelun mahdollisuuksia, jotka kokematon argumentoija usein jättää hyödyntämättä. Lopuksi teoriaa päästiin testaamaan käytännössä tiivistunnelmaisen väittelyn muodossa.

Päätimme koota blogiimme muutamia keskeisiä ajatuksia koulutuksesta, jonka koimme erittäin hyödyllisenä tulevaisuuden työelämää – ja arkielämän vuorovaikutustilanteitakin ajatellen.

  1. Pitävien perustelujen tiellä keskeistä on oppia tunnistamaan keskustelun kokonaisuus ja sitä hallitsevat logiikat. Yksityiskohtien tuijottamisen sijaan huomiota kannattaa kiinnittää myös kontekstiin.
  2. Keskustelun rakentumista oppii hahmottamaan parhaiten keskustelemalla ja lähtemällä rohkeasti oman mukavuusalueensa ulkopuolelle – mitä selkeämpi ja tutumpi jokin aihe sinulle on, sitä vaikeampi aihetta on käsitellä kriittisestä näkökulmasta ja etäännyttää sitä omasta ajatusmaailmasta. Uskaltaisitko jatkossa haastaa itseäsi kyseenalaistamaan omia mielipiteitäsi katsomalla niitä ulkopuolisen silmin?
  3. Sitä vakuuttavampi argumentoija olet, mitä paremmin osaat kuunnella ja ymmärtää vastapuolen näkökulmia. Uskottavat perustelut vaativat rinnalleen erilaisia ajatuksia ja ideoita, joista ne kumpuavat. Mieti, millainen keskustelija olet ja miten kohtaat keskustelukumppanisi. Osaatko olla myös hiljaa?
  4. Väittely ja dialogi eivät ole toisiaan poissulkevia vastavoimia vaan ne toimivat yhteistyössä toisiaan tukien. Väitteleminen ei ole hyökkäämistä toisen sanomisia vastaan vaan osa dialogia, jossa sisällöt rakentuvat vastavuoroisesti keskustelukumppanien välillä.

Näitä ajatuksia voi jokainen kohdallaan mutustella koulukiireiden vaihtuessa lomatunnelmiin ja glögintuoksuisiin iltoihin.

SYY Tampereen vuoden 2016 hallitus toivottaa kaikille rauhallista joulunaikaa!

15311531_1491750997521732_748312415_o
Antin mukaan Airan argumentointioppeja kannattaa hyödyntää jäsenrekrytoinnissa.

 

Teksti ja kuva: Veera Reko

Mainokset